8.4.2010, 10:00
Lassila & Tikanoja (L&T) pitää esitystä uudeksi jätelaiksi ongelmallisena ja ajastaan jäljessä olevana. Lakiesitys ei sisällä konkreettisia keinoja EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Uusi jätelaki on kirjoitettu edeltäjänsä tavoin jätteen hävittämisen näkökulmasta, kun samanaikaisesti EU:ssa Suomi on sitoutunut rakentamaan kierrätysyhteiskuntaa. EU edellyttää, että sen jäsenmaat kierrättävät yhdyskuntajätteestä teollisuuden raaka-aineeksi 50 prosenttia.
Jätteen hävittämisen näkökulmasta kierrätys on uhka. Kaatopaikat ja jätteen massapolttolaitokset tarvitsevat kaiken materiaalivirran toimiakseen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tästä syystä jätelakiesityksessä halutaan kaventaa kotitalouksien, seurakuntien, terveydenhuollon toimijoiden ja oppilaitosten oikeutta lajitella ja kierrättää jätteensä.
”Kotitalouksilla ja jokaisella toimijalla tulisi kaikissa tilanteissa olla oikeus lajitella ja kierrättää jätteensä. Törmäämme toistuvasti tilanteisiin, joissa kuluttajat kysyvät meiltä entistä kattavampia kierrätysmahdollisuuksia. Nykylaki estää monessa tilanteessa meitä tarjoamasta kuluttajille näitä palveluita. Uuden jätelain tulisi ehdottomasti korjata tämä epäkohta”, toteaa toimitusjohtaja Jari Sarjo L&T:ltä.
Jätelakiesityksen toteutuminen antaisi kunnille entistä keskeisemmän roolin yhdyskuntajätevirtojen ohjaamisessa ja johtaisi yhdyskuntajätteiden laajamittaiseen massapolttamiseen Suomessa. Kunnat ovat jo julkistettujen suunnitelmien mukaan investoimassa lähivuosina jätteiden massapolttolaitosverkostoon yli miljardi euroa, jolloin polttokapasiteetti kasvaisi nykyisestä noin miljoonasta tonnista yli kahteen miljoonaan tonniin. Koska jätettä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin polttolaitoksiin, laitokset tulevat tarvitsemaan myös kaupan ja teollisuuden kierrätysmateriaaleja, jolloin näiden sektoreiden kierrätysluvut heikentyvät. Toteutuessaan jätteenpolton ylikapasiteetti vesittää EU:n ja valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteet.
Suomi oli yhdyskuntajätteiden kierrättämisessä vanhojen EU-maiden (EU 15) vertailussa vuonna 2008 sijalla 12. Vain Portugali, Kreikka ja Ranska hyödyntävät jätteitä Suomea vähemmän raaka-aineina. Sitran Ympäristöohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta johtava cleantech-maa. Uudistettava jätelaki on keskeinen väline tämän vision toteuttamisessa.
”Suomi on hukkaamassa hyvän mahdollisuutensa nousta eurooppalaisten kierrätysyhteiskuntien joukkoon. Lisäksi heikennämme Suomen talouden kilpailukykyä hukkaamalla arvokkaita raaka-aineita, työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Sarjo toteaa.
L&T on toimittanut lausuntonsa jätelakiesityksestä ympäristöministeriölle.
Lisätietoja tiedotusvälineille:
toimialajohtaja Jorma Mikkonen, L&T, p. 0500 453 454
Taustatietoja
Ympäristöalan yritykset haluavat edistää kierrätysyhteiskuntaa. Kierrätysyhteiskunnassa jätteet lajitellaan syntypaikalla ja palautetaan joko biologisen tai teknologisen kierron kautta uudelleenhyödynnettäväksi. Näin toimien säästetään neitseellisiä raaka-aineita ja hillitään ilmastonmuutosta.
Kierrätyksen ympäristövaikutukset ovat massapolttoon tai kaatopaikkaan verrattuna ylivoimaiset. Jätteiden syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen aiheuttamat liikennepäästöt syövät näistä hyödyistä ainoastaan 2-5 %, vaikka tällä usein kritisoidaan lajitteluintoisia.
Kierrätystä voidaan tarkastella myös työllistämisnäkökulmasta. Jätteenpolttoon tai kaatopaikkaan verrattuna kierrätyksen työllistämisvaikutukset ovat tutkimusten mukaan 16-kertaiset.