L&T:n palveluiden markkinat kasvavat pitkällä aikavälillä yleistä talouskasvua nopeammin. Moni merkittävä trendi vaikuttaa L&T:n markkinoihin:
· tiukentuva ympäristölainsäädäntö
· kasvavat materiaali- ja energiatehokkuusvaatimukset
· julkisen sektorin palvelutuotannon muutos ja
· ilmastonmuutoksen torjunta.
Kulutuksesta kierrätykseen
Resurssitehokas Eurooppa on keskeisimpiä ohjelmia EU:n 2020 strategiassa. Ohjelman avulla vauhditetaan kehitystä, jossa EU muuttuu kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskunnaksi. Jätehuolto ja kierrätys ovat keskeisessä roolissa, kun mietitään keinoja korvata neitseellisiä raaka-aineita uusioraaka-aineilla sekä hillittäessä ilmastonmuutosta. Jätteet ovat tulevaisuuden raaka-aine.
Tehokkaimmin kierrätysyhteiskunnan toimintaedellytykset voidaan turvata uusioraaka-aineiden käyttöä edistävällä lainsäädännöllä ja jätteen hyödyntämishierarkian tinkimättömällä noudattamisella. Jätejakeiden kierrätystavoitteet ja kuluttajien mahdollisuus lajitella jätteensä syntypaikalla ovat avaimia hierarkian toteutumiseen. Kierrätyksen
lisäämistä edistävät muun muassa tuottajavastuuta ja pakkausten kierrätystä koskevat säädökset.
Energiatiekartta johdattaa uusiutuvan energian kasvuun
Osana ilmastonmuutoksen torjuntaa EU on sitoutunut lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Suomessa uusiutuvan energian osuuden on vuonna 2020 oltava 38 prosenttia loppukulutuksesta, kun se nyt n noin 30 prosenttia. Euroopan komission Energiatiekartta 2050 -tiedonannon (Energy Roadmap 2050) mukaan uusiutuvalla energialla olisi tuotettava jo puolet EU:n energiasta vuonna 2050. Ennen vuotta 2050 on tarkoitus asettaa tavoitteet vuoteen 2030.
Energiatehokkuus on resurssitehokkuutta
Ympäristönhuollon ja uusiutuvan energian käytön ohella energiatehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet lisäävät resurssitehokkuutta. Jo prosentin vähennys EU:n energiankulutuksessa tarkoittaisi 50 hiilivoimalaa vähemmän.
Energian kysyntää voitaisiin laskea energiansäästön avulla jopa 40 prosenttia huipputasostaan.
Energiansäästövaatimukset vaikuttavat myönteisesti kiinteistöjen ylläpitopalveluiden kysyntään. Kiristyvät normit parantavat uusien rakennusten energiatehokkuutta, mutta puolet vuonna 2050 käytössä olevista rakennuksista on jo rakennettu. Siksi juuri olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava. Rakennusten osuus suomalaisten energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä noin kolmannes.
Muutoksen tuulia työmarkkinoilla
Suomen siivouspalveluiden ja kiinteistönhoidon kokonaismarkkinoista kaupallisten markkinoiden osuus on noin puolet, mutta osuus kasvaa ulkoistamisen yleistyessä. Julkisella sektorilla tukipalveluiden ulkoistamisaste on Suomessa vielä selvästi alhaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, noin 20 prosenttia. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja toiminnan tehostamistarpeet kuitenkin vauhdittavat ulkoistamista. Markkinoiden konsolidoituminen jatkuu niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Suomen ulkopuolisilla markkinoilla omat erityispiirteensä
Ruotsissa ulkoistamisaste on julkisella sektorilla korkeampi kuin Suomessa. Siivous- ja käyttäjäpalvelut tuotetaankin lähes poikkeuksetta laajoina kokonaisuuksina, ja asiakkaat odottavat palveluntoimittajilta innovatiivisuutta yhä uusien tukipalveluiden kehittämisessä. Myös ympäristöarvojen merkitys kasvaa nopeasti.
Latvia on elpymässä syvästä talouskriisistä, joka on lyönyt leimansa niin ympäristönhuoltoon kuin siivoukseen. Jätelainsäädäntöä harmonisoidaan EU:n jätedirektiivin mukaiseksi, mikä kehittää maan kierrätys- ja loppusijoitusmarkkinoita. Riian sijainti on uusioraakaainekaupan kannalta keskeinen.
Venäjällä kiinnostus ympäristönhuoltoon on lisääntynyt ja maassa on vireillä ympäristönhuoltoon liittyviä yksityisiä ja julkisia investointeja. Lainsäädäntö ei vielä täysin tue jätehuoltoa ja kierrätystä. Moskovan alueella jätevolyymit ovat edelleen kasvussa, ja alalla on paljon kasvupotentiaalia.